Iltapala (sarjasta kuntoutusrunoja)

Iltapalalla, pöydän ääressä
istuu

saunapuhdas veteraani.
Hoidettu viisaudella,
lempeästi.

Kivun veteraani.
Tuskan maisteri.
Sielun tuskan tohtori.

Saunan jälkeen
kaikki unohdettu (hetkiseksi).
Iltakahvi tulossa,
taustalla soi radiosta
vanhaa tanssimusiikkia.

Tässä hetkessä, juuri nyt
kaikki hyvin.

Täälläeioomitään (sarjasta kuntoutusrunoja)

Täällä ei oo mitään.
En tarvikkaan mitään.
Mitä tarvin, on tarjolla.
Lepoa ja liikuntaa.

Nyt ymmärrän tän infran.

Lepoa ja laastaria.
Muu tulee siinä ohessa.

Tärkein, kuin huomaamatta.
Sielun kivun hoito.
Kosketus.

Minun armoni

En estä ketään elämästä kuten haluaa

mutta tuomitsen jyrkästi

en pyydä että minua kuunnellaan

mutta olen eri mieltä

enkä anna armoa

armoni ulottumattomissa
ajatukseni ulkopuolelle
tuomitsemani

heitä ei ole olemassa
minulle

kiusalliset ajatukset
eivät tunkeudu tajuntaani

armoni ulottumattomissa

Ajatuksissa

ajatuksissani

yksin

pienesti hipaisen surun lievettä

varovaisesti

liikutan sitä verhoa

kaipuun ja kuolon välistä         

elämän ja olemisen välistä

muistan

ja kaipaan

annan sen tapahtua

ja kaipaan

Noissa kasvoissa, ryppyisissä, koko maailma (sarja kuntoutusrunoja)

KOHDATAAN ENKELIT HAAVOITETUT

 

Kohdataan

haavoitettujen enkelten kerho

vammoinemme haavoinemme

 

kohdataan varovasti

lähestytään niin ettei höyhenkään liikahda

varotaan enempää satuttamasta

puhutaan varovasti

 

ja lohtu

lohdutetaan toisiamme

puhutaan puhutaan

ja lohduttaudutaan

 

enkelit

haavoitetut

siipiensä suojassa

 

 

RUNOBLOGIIN 4.8.2017