Aika pian tarttui se tauti

Se on tarttunut.

Urheilu.

19 vuotta olen katsonut miestä katsomassa urheilua

hiihtoa moottoriurheilua suunnistusta jääkiekkoa jalkapalloa yleisurheilua curlingia

ja yhtäkkiä

varoittamatta

uutisten urheilutoimittaja sanoi

mitähän uransa lopettaneelle tommi evilälle kuuluu

ja mietin; niin mitähän hänelle kuuluu?

täytyykin katsoa.

Mitä ihmetta? Milloin olen urheilusta kiinnostunut?

Mutta no

mitähän sille tommi evilälle kuuluu

Aika pian tarttui se tauti

katsonkin salaa vielä pätkän jääkiekkoa

Vaan elämään

Syön

joulutortusta vain hillo-kohdan

pizzasta mehevimmän keskustan

avaan

shamppanjapullon

ja nautin

lasillisen

televisiosta katson

luonnon ihmeitä,

kulttuuria ja viihdettä, puoli yhdeksän uutiset

vain mitä minua huvittaa

ei mitään sivistyäkseni

pelkkiä nautintoja

kun  nautinta-aika  voi olla kortilla

niin en tuhlaa sitä

joutavaan kaihoiluun

väljähtyneen shamppanjan juontiin

pakkopullaan

vaan elämään

Tulikärpänen

Tulikärpänen

lensi naapurin parvekkeelta

halki pimeän illan

sihahti hankeen osuessaan

kyllä siitä juhla  nousee

keväällä

kun lumet sulavat

kun  pihaparlamentti aloittaa toimikautensa
ja  huomaa tulikärpäsvainaat
pihannurmella

saavat sitten kunnon peijaiset

Syksyn syleilyssä

Kesällä oli kepeää

runsasta ja kirkasta

pikkulinnut pyrähtelivät pensaissa

aurinko lämmitti

syksyllä                      
pensaat paljaina

puutarhan värit ruskan jälkeen

haalenneet sateessa

ja linnut

nyt on toiset linnut

jähmeät varikset

tallustelevat nurmikolla päät keikkuen

kiihkeät talitintit

napsivat viimeisiä pihlajanmarjoja

ja naakkaparvi

lentää yli korkealta

tuoksuvan syksyn ylle  

tihkuttaa pehmeää harmautta

ja syysbongari

seisoo osana maisemaa

syksyn syleilyssä

Helttainen

Missä iässä kalkkunaheltta iskee

Milloin huomaat sen ilmestyneen kaulallesi?

Milloin kotkotus alkaa

hillitön kaakatus,

kaaa-kaaa-kaa kot-kot-kot-kot-kot-kot

Mitä sitten teet, kun olet heltallinen

kuulut helttaisiin

kun huomaat kallistavasi päätä

ja kaakattavasi

kun yhdistät siihen otsarypyt ja  tuomitsevan asenteen

ja arvostelet kaikkea mikä liikkuu

 

Olla helttakerholainen

on kohtalosi.

                        Viiltävä huumori

on lääke 

helttaisuutta vastaan.

Kuro rypyt silmien ympärille

kiristä suupieliä ylöspäin

silota otsanahka

kot-kot

 

sellaista elämä on

tasaisesti ryppyistä

 

   

Syksyisiä ajatuksia

 

  Jos kesäkukat eivät kuki enää, eivätko ne enää koskaan  kuki?

Kun aurinkoa ei näy, onko se ikuisesti  poissa?

  Jos sataa syksyistä synkkyyttä, sataako aina?  

       Eikö sataminen lopu koskaan?

         
             Jos kukaan ei tiedä, että olen tässä – olenko tässä?
        
              Jos kukaan ei tiedä, olenko olemassa – olenko olemassa?

           Jos mielen valtaa synkkyys, onko se loputon?
    
        Itkenkö lopun ikääni?

Päättyykö mikään, jatkuuko aina?

                     Kun

    Sade loppuu.
    
        Kukat kukkivat aikanaan.

          Olen tässä, ja aurinko on.

       Jos ei nyt, niin huomenna.

 
            
                     Jaksan odottaa.



******

Pyysin palautetta, ja sain.  Innoissani siitä.
Kokeillaanpa näin , sama tiivistettynä:
SYKSYTUSKAA  JA HARMAA USVA


SYKSYTUSKAA

  Jos kesäkukat eivät kuki enää, eivätkö  ne enää koskaan  kuki?
Kun aurinkoa ei näy, onko se ikuisesti  poissa?

Jos sataa syksyistä synkkyyttä, sataako aina? 
     Eikö sataminen lopu koskaan?

            Jos kukaan ei tiedä, että olen tässä – olenko tässä?
                Jos kukaan ei tiedä, olenko olemassa – olenko olemassa?

             Jos mielen valtaa synkkyys, onko se loputon?
      Itkenkö lopun ikääni?

Päättyykö mikään, jatkuuko aina?

HARMAA USVA

Kun  

       Sade loppuu.
                Kukat kukkivat aikanaan.

     Olen tässä, ja aurinko on.
Jos ei nyt, niin huomenna.

             Jaksan odottaa.

Vanha?

Olin hyvin vanha

vanhempi kuin vanha
loppu ja lopussa

ikäkulu kapistus

muutaman kuukauden ajan

ryppyisempi kuin kukaan ikinä
roikkuva  pullottava
huonotukkainen

puoliso inhosi
ystävät jättivät
sukulaiset unohtivat

kukaan ei ymmärtänyt

vaatteet roikkuivat tai kiristivät
sairas vanha

katsoin sitten netistä Ruisrockia

ja sain itseni takaisin

 
go baby go  rulaa ja rokkaa

 

vanhojen vanha, sairain kaikista

sielu sama ja elävä

 

unohtui vaan tässä välillä

 

Kuuro

Aamu                                                         

epäystävällisessä seurassa

 

aurinko sisälläni

menee piiloon  

 

viisas sydämeni on hiljaa

ja odottaa

että   epäystävällisyyden kuuro

menee  ohitse

 

aurinko  tulee sitten esiin

ja rohkea  sydämeni

korjaa vahingot

 

lääkitsee kaikkien haavat

puhaltaa pipin pois

 

Räkättirastas

Olen arkinen lintu

pihalintu

ihan tavallinen

lennän matalalla

pyrähtelen 

työskentelen tehokkaasti 

kesän tuoksussa

auringon noustessa

seurustelen visertelen

arkinen lintu

ihan tavallinen

raajarikko

vaillinainen

ihan tavallinen

varhainen aurinko  

paljastaa sulkieni sävyt

harvojen nähtäväksi

ehkä ei kenenkään

arkinen lintu

ihan tavallinen

kaunis

vaillinainen

ainut laatuaan

ihan tavallinen

Kuuhullu

Kuuhullu säkkipimeässä yössä

nauraa kun kuu tulee esiin

nauraa hulluna

ja valvoo

 

kun ei nukuta

 

valvoo kuun kanssa

 

varo hullu

kaukainen kylmä kuu

ei ole kaverisi

etsi elävämpää seuraa

naura ihmisten kanssa

 

ole hillitty hullu

ihmisiksi

(ole)  kuten muut

 

älä naura kuulle

 

katso hiljaa naura sisäänpäin

norminaurut

keskiverto-onnellisena

 

tai ei

ei sittenkäään

voit  valita

 

toisin

 

Muistot

Mainingin ääriviiva hiekalla

muuttuu liikkuessaan                        

muistot

vierailevat ajassa

kuin mainingit

mennyt ja nykyhetki

rinnakkain, limittäin

muistot sekoittuvat

yhdistyvät

liudentuvat

ajatusketjuiksi

mielikuviksi

muistot muuttuvat

kuin mainingin ääriviiva

hiekkarannalla

muistot

haihtuvat

maininki

jatkaa liikettään

Sydämen koti

Nämä tavarat eivät merkitse mitään

en ota niitä mukaani   

 

nämä seinät  ovat  vain  kuoret

kodin ympärillä

 

tavaralla ei ole väliä

kotikin on vain osoite

 

suojapaikka

 

sydämelle

 

Karhea elämä

Verhon poimussa

lakanan rypyssä

tyynyn painaumassa

muistan kaiken

 

uskon tähän rakkauteen

 

                    unohdan kaiken
                    
                      enkä muista mitään

                      vähän erilaista rakkautta

                      jalat märkinä

 

se on kaunista

elämän karheus


 

Jos olisi juhlat

jos täyttäisin viisikymmentä
niin pitäisin pidot
kunnon kekkerit
kaikille halukkaille
jos en olisi sitä  jo tehnyt

jos täyttäisin kuusikymmentä,


niin juhlisin hillitysti
joisin kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen
kutsuisin papin
hän puhuisi kauniisti
sanoisi aammen
ja olisin pyhäinen
koska olisin hengissä ja elossa.

jos täyttäisin kolmekymmentä vuotta,
niin
laulaisin olen kolmekymppinen joisin liikaa ja söisin kakkua
aamulla olisi pää kipeä ja vaatteet tunkkaiset
suu maistuisi sammakolta
katselisin saamiani lahjoja ja olisin tyytyväinen ja miettisin tulevaisuutta

jos olisin seitsemänkymmentä

juhlisin hilpeästi
joisin pikarillisen likööriä ja söisin kakkua ja taas tulisi pappi
puhuisi kauniita joisi kahvia sitten laulettaisiin kalliolle kukkulalle
ja pienemmät lapsenlapset niiaisivat onnitellessaan

jos täyttäisin sata


olisi hilpeät juhlat
paikalla elossa olevat sukulaiset ja  ystävät
ja hoitokodin työvuorossa oleva henkilökunta
taluttaisivat pöytään ja juotaisiin shamppanjaa
kahvia ja kakkua…
henkilökunta laulaulaisi neitonen kaunoinen armainen,
nyökyttelisin tyytyväisenä shaalin alla

kun olisivat kärränneet minut takaisin huoneeseeni,
ottaisin luurit ja kuuntelisin mustajärven patea ja cohenin leonardia,uriah heepia, ccr:ää
muistelisin elämäni hetkiä
lämpö sydämessäni

kiitos  elämälle

 

Tuulen omistajat

tuulen omistajat

iänkaikkisuuden valtaajat

liikkeellä

tyhjine taskuineen 

olemattomat reppunsa

täynnä kevyttä ilmaa

sydän kepeänä
rakkautta täynnä

elämästä raskaana

ja kaiken unohtaneena

menevät

kohti oletettua päämääräänsä

muille tuntematonta

silti  totta 

ja hyvää

Hyvin, niin, erittäin..

Onnellisuuden määrää ei voi mitata
ei ole mittayksikköä

yksi onneli

sata

tuhattamiljoonaa

yhtä paljon kuin yksi

yhtä vähän

tai monta

onnelia

 

Onneli?

Kätevä emäntä ja neulansilmät

Vaikeinta

on  laittaa lanka neulan silmään

neulan silmiä on paljon

mitä vanhempi, sen enemmän

mitä sairaampi

mitä köyhempi

mitä

 

kaikki maailman neulan silmät

tässä

yhtä aikaa

 

mistä menisin

otetaanpas rauhallisesti

ajatellaanpas

tehdäänpäs  jotain järkevää   

heitän ne pois

neulat silmineen

 

Se siitä.

Ei ongelmaa.


 

Lupaus

 

Kylmänä kevätpäivänä

uskon että kesä tulee

 

se on jo  sisälläni

 

Sateen jälkeen

tuoksuu kastuneelle hiekkatielle

tienvarren vasta istutetuille kukille

kohta avautuville hiirenkorville

 

 tuoksuu lupaukselle

kesästä

 

Tarkkailua

 

Aikaisin aamulla

Ikkunan ääressä
unen rippeet silmissä

silmäilen verkalleen
pimeän keskeltä
heräilevää  kaupunkiani

nuorimies kiiruhtaa aukion poikki
päättäväisin askelin
muuttaa yhtäkkiä kävelysuuntaansa
ja uudestaan

...ei tunne paikkoja..
rahat loppu
muuten menisi taksilla

ensimmäinen bussi menee puoli kuudelta
ei taida tietää sitä
ja pois on päästävä

yöjalasta

ja tuolla

pitkä mies ja laiha koira

koira  pysähtelee –en näe jalan nostoa
nostaako noin  pitkäjalkainen koira edes

viluinen mies seisoo vieressä tummana  hahmona
lähtee heti liikkeelle kun koira  lähtee
kärsimättömyys ja kylmä tarttuu  koiraan
eikä se nauti aamureissustaan
kuten ei taluttajamieskään

kuin piiskan siimat liukenevat pimeään
pitkinä ja laihoina siluetteina

... aamujalassa

 

pimeästä sujahtaa esiin

hoikka nuorukainen fillariaan tasaisesti polkien
iso kassi etutarakalla - lehtiä tai mainoksia

ennen opiskelupäivää,  jaksaapa se
on kai pakko, mutta ottaa urheilun kannalta
häntä ei palele, ei ehdi palella, kun hoitaa tehtäväänsä
ajattelee lämmintä kaunista tyttöystävää joka jäi nukkumaan,
tulevan päivän tenttiä – kyllä se siitä -
ja iltaa…juoksulenkkiä raikkaassa ulko-ilmassa, sitten suihkuun,
ja vielä suihkunkosteana vaatteisiin, ja tyttöystävän luo…mukava ilta tulossa…
mutta nyt vielä

päiväjalassa

minä itse

katson ikkunasta maailman menoa
... koti-jalassa

 

Tyhjäkäynnillä

 

Käyn tyhjäkäynnillä

elämän liikennevaloissa

 

kytkinjalka

jämähti paikoilleen

elämänvirta soljuu ohitseni

ja peityn liikennepölyyn

 

harmaana möykkynä 

jään 

tien tukkeeksi





juutuin siihen

ja jäin

 

kunnes





 

Minä-Minä

Niin suuri ego että ei nahkoihinsa mahdu

pullistuu kuin sammakko

eikä tiedä olevansa sellainen

 

orpo ja itsesäälinen

siltikään ei mahdu
muiden viereen

ei pärjää yksin
eikä osaa olla seurassa

ei mene hyvin
nyt
tai koskaan

annetaanko tilaa
niin mahdutaan kaikki

tullaan me perässä

mene ensin
isoine egoinesi

näytä suuntaa

niin päästään kaikki

sinne
minne voisimme olla menossa

 

Huono tukka -päivä

 

Mies paijasi minua hellästi päästä,

ja sanoi

kuulepa heinäsorsa,

varo

kohta alkaa sorsastusaika…


 

Merkittävä hetki (kaksi versiota samasta runosta)

MERKITTÄVÄ HETKI, versio I

 

Vietettiin tuikkukynttilän hautajaisia                              

klassinen musiikin soidessa

hiljaa taustalla

 

seurattiin hiipuvaa liekkiä                                                                    

odotettiin  pimeän laskeutuvan

odotettiin      

 

viimeistä pehmeää valon välähdystä

ennen pimeää                                                         

katseltiin  lumoutuneena

valon hiipumista              

ja juteltiin hiljaa  

tuikkukynttilän hautajaisissa




***


MERKITTÄVÄ HETKI, VERSIO II

Vietettiin tuikkukynttilän hautajaisia
klassinen musiikin soidessa
hiljaa taustalla

 

seurattiin hiipuvaa liekkiä

odotettiin  pimeän laskeutuvan

odotettiin

viimeistä pehmeää valon välähdystä

ennen pimeää                                                         

katseltiin  lumoutuneena
valon hiipumista
ja juteltiin hiljaa 

                             
hassu mies
viettää kynttilän hautajaisia
pyytää vaimon mukaansa
hetkeään jakamaan



****

 

Kirpputorisyndrooma

Sillä kirpputorilla haisee köyhyys.

Ihmiset laittautuneet parhaansa mukaan,
on puhtaissa,  ja nuhjuisissa vaatteissa kulkijoita,
halpaa hajuvettä ja meikkiä

siellä ei käydä ”huvikseen shoppailemassa” vapaa-päivänä,
ei ”harrasteta hyväntekeväisyyttä”
ei tehdä ”hienoja löytöjä”  kodin lasivitriiniin
tai lukemista viikonlopuksi                 
ei  – siellä ostetaan totiseen tarpeeseen, totisena
– ei paljoa naurata –

lapselle uutta päälle 

jos itsellekin kun kengät hajoaa jalkaan
                     tai jääköön, voi ne vielä liimata

 hiukan kulunutta vaikka puhdasta

katso, tässä olisi MIRJUSKALLE takki!

ja kuvakirja Laurille!  ..aika siisti…

Koulussa sanotaan, että kirppikseltä, jonkun vanha – mutsi taas osti…

Äiti sanoo; kyllä ostaisin vaikka mitä, tiedätte sen – jos vaan olisi rahaa.

Mutta sitten kun…

Toivoa on, kun äiti sanoo ”sittenkun”

Aion vältellä tuota kirpparia, ettei köyhyys  tartu.  Köyhyys.

Menen rikkaan näköisenä huvittelemaan,
joutessani  shoppailemaan ja kaivelemaan.
Käyn sen jälkeen cappucinolla, juon paljon vettä päälle.
Tyylillä mennään.

Huomena puuropäivä.

Löytö *

Luin naistenlehdestä, että pää alaspäin

saa föönattua tuuhean tukan

kokeilin

löysin polvet!

vanhan naisen polvet!

minussa kiinni

 ****

Sirkka Timofejeff lukee runon (klikkaa linkistä)
luettuna, uusi linkki
  

sama Joel Timofejeff´n esittämänä (klikkaa linkistä)
kahvikupin ääressä

Ystävä *

(2013)

Kirjoiteltiin

luettiin

opeteltiin käsimerkkejä

naureskeltiin
 

aamuyöllä

aikuiset naiset !

yön saldo

osaan nyt haistatella ääneen sanomatta

hyvä taito

vastaisuuden varalle

*****

Runo lausuttuna: esitti
Sirkka Timofejeff (klikkaa linkistä)

 video

Pakkasessa

Kovan kirstallin kirkas sää

helisevän raikas pakkasilma

 

tammikuinen syntymäpäivä

nyt ja 58 vuotta sitten

 

pörheät talitintit lennähtelevät

tienvarsipensaassa  edestakaisin

hypähtelevät, siukuttavat

niiden ääni jäätyy ilmaan

ja jää soimaan

 

kylmät pakkaskorvani  kuulevat herkästi

ja nauran onnesta

sisäisesti

 

tämä on minun
hetkeni

 

Runomaraton I ja II

(v. 2013)

 

RUNOMARATON  I

 

helteinen iltapäivä

runoilija lukee runojaan

katselen lehmusten latvoja

vaivun unenhorteeseen

sivistyneen kultturellisti

 

ihan soveliasta

kunhan ei kuorsaa

 

 

RUNOMARATON  II

Nuoret kauniit miehet

hiukset poninhännällä

ja vanhemmat,  karvaiset miehet,

löysä paita ja ehkä parta,

 

nätit nuoret naiset

tiukoissa kesäshortseissa

keski-ikäiset löysissä mekoissa, olkihattu päässä

riivatun piskit, nekin mahtuvat tänne

 

lehmusten alle ja viereen

kuuntelemaan runoja,

ja miettimään omiaan.