Rakkaus kortilla

ilkeilen

rakkaus on kortilla

sitä SAA kortilla

se maksaa

joutuu antamaan lunnaat

takeet

kestävydestä

ikuisesta onnesta

ja se maksaa

mutta kun haluaisin

vain 5 minuuttia

kerrallaan 

on sekin rakkautta

jonkinlaista

Paha sana

kalvakas joulunviettäjä

yksin jouluaattona

pää pystyssä,  etteivät muut huomaa -  kaihoa

istuu liian viileässä huoneessa  - viihdyn kylmemmässä!

laihan aterian äärellä  - mässäily on turhaa ja epäterveellistä!

eikä  kaipaa ketään - kun ketään ei ole

y-k-s-i-n

niin yksin

paha sana
lausutaan kirjain kerrallaan, niin muut eivät huomaa

Runoratsu

Hyppäsin lennossa olevan ratsun selkään.

Hoppaaaa!

eikä se pysähtynyt

hoppaaaaa!

ei väsynyt.

Mistä se saa virtaa?

Ei näy töpselin paikkaa.

Mutta niin,

näkyyhän noita,

laihempia ratsukoita,

kituliaita romuluisia

vähälihaisia

kopukoita.

Hoppaaa!

Sellaisen kyytin kun hyppäät,

ei selkäranka kestä!

HOOPPAAA!

Luhistuvat,

sekä kopukka että kyytiläinen,

sekavaksi kenenkään ymmärtämättömäksi kasaksi.

Hop-paa…

Viisaampaa valita muut kulkuvälineet,

jos ratsu on laiha ja heiveröinen

hoppaaa…hoppaaa….hoph…

Minulla on nyt hyvä heppa,

vahva ja virkku!

HOP-PAAA!

Ehdokas

Laitetaanko vaipat rinnakkain?

Laitetaanko hikiset kehomme rinnakkain,

lääkepurkit rinnakkain?

Laitetaanko sielumme rinnakkain?

Vanhat,
kauniit ja rohkeat.

Rinnakkain.





(Kirjoitettu keväällä 2018.)

Tanssikaveri

Saanko luvan?   Mentiin.

 – Onpa raskasliikkeinen, jäykkä.

Varsinainen kaappi.

Mutta kyllä se siitä liikkuu, isompikin… tapaus.

Hyppii varpaillekin.

Näppärästi, sunnuntaipäivän ratoksi,
siirtyi astiakaappi
toiselle seinälle.

Yksin siirsin.

Kiitos tanssista, kaappi.

Kaalilaatikkoenkeli

Juuri tänään olin maailmankaikkeuden
yksinäisin, synkin, surullisin, huonoin ja sairain ihminen.

Niinpä,  kun ystävältäni yhtäkkiä  tuli tekstiviesti;
          ”Teen tänään kaalilaatikkoa, haluaisitko?
          Tulisin tuomaan.”

puhkesin vuolaaseen itkuun;

Haluan!
Ulvoin.

Onneksi ei soittanut.
Olisi ollut noloa.

Vastasin "toki haluan, olet enkeli!"

Kiitos
tästä ihmisestä. 

Kesän tuoksuja I ja II

KESÄN TUOKSUJA I

Kesä.

Pellon tuoksu.

Elämässä mukana,

tuoksujen keskellä.

Hengissä.

KESÄN TUOKSUJA II

Omenapuu

tulevaa iloa täynnä.

Juurellaan

toiveikas isäntä,

siiderin tekovälineet

ja hauki.

Syödäkin pitää.

(LaPark -yhdistyksen taiteilupäivän satoa)

Sunnuntailounaan jälkeen

Sunnuntailounaan jälkeen

valuimme pitkin penkkejä

täyteläisinä,

helteessä hiukan lämmenneinä.

Seurasimme ruohonleikkausrobotin hillittyä menoa

unisilla silmillämme.

Nenänpielissä aavistus hikipisarasta,   

vähän janoisina.

Odotimme  jälkiruokakahvia

eikä kukaan halunnut  liikahtaakaan,

joten valuimme pitkin penkkejä

raukeina ja raskaina,

hetkestä onnellisina,                         

sitä kenellekään erityisesti osoittamatta.

Päivän tarjous

se on petollinen

livakka

hiippailee kauneimman naisen lähelle

vierii siinä

vaivihkaa

pientä yritystä

selvästikään

ei ole uskollisuuteen taipuvainen

ei kunnioita itseään

eikä muita  

ymmärtääkö  edes 

halpis mies

tarjouskorista

ottaisiko?

Toive

kun mie kuolen

niin ei väliä

miten hautaatte

pankaa vaikka paperipussiin

heittäkää roskikseen

ei sillä väliä

kaunista, jos kuitenkin poltatte

ripottelette tuhkani luontoon

vehreään metsään,

jonkun ison männyn  juurelle

siitä olisin onnellinen

mutta ei sen väliä

Aamu

Pihalinnut aamuhämärässä

pimeän puolella

kun hämärä taittuu

haaleaan orastavaan valoon

laulavat  kiihkeinä

tätä hetkeään

täynnä elämäänsä

omassa maailmassaan      (pihapensaassa)

viileässä aamussa

Varjoton

auringonpaisteessa
keskipäivällä
meistä ei jää varjoa
päiväntasaajalla

illansuussa

se kasvaa jalkojemme juuresta

pitkä matka vielä yöhön

varjoton ihminen on kevyt

onko olemassakaan

Ystävät enkeleitä

Ystävät ovat enkeleitä

kivisellä elon tiellä.

Näyttävät lampulla valoa

kun kompuroimme siellä.

Ystävät ovat valoja

pimeällä tiellä.

Ikävää olisi kulkea

ilman niitä siellä.