maanantai 25. syyskuuta 2017

Kuin koira


Kuin koira,
jonka isäntä on kuollut,

kaipaan.

Pyörin ympäriinsä,
nuuhkin nurkkia.

Etsin,
enkä löydä.


Sydän pakahtuu,
ja päivä on pitkä.


Aamusta en tiedä.
Tuleeko sitä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti