Löytö *

Luin naistenlehdestä, että pää alaspäin

saa föönattua tuuhean tukan

kokeilin

löysin polvet!

vanhan naisen polvet!

minussa kiinni

 ****

Sirkka Timofejeff lukee runon (klikkaa linkistä)
luettuna, uusi linkki
  

sama Joel Timofejeff´n esittämänä (klikkaa linkistä)
kahvikupin ääressä

Ystävä *

(2013)

Kirjoiteltiin

luettiin

opeteltiin käsimerkkejä

naureskeltiin
 

aamuyöllä

aikuiset naiset !

yön saldo

osaan nyt haistatella ääneen sanomatta

hyvä taito

vastaisuuden varalle

*****

Runo lausuttuna: esitti
Sirkka Timofejeff (klikkaa linkistä)

 video

Pakkasessa

Kovan kirstallin kirkas sää

helisevän raikas pakkasilma

 

tammikuinen syntymäpäivä

nyt ja 58 vuotta sitten

 

pörheät talitintit lennähtelevät

tienvarsipensaassa  edestakaisin

hypähtelevät, siukuttavat

niiden ääni jäätyy ilmaan

ja jää soimaan

 

kylmät pakkaskorvani  kuulevat herkästi

ja nauran onnesta

sisäisesti

 

tämä on minun
hetkeni

 

Runomaraton I ja II

(v. 2013)

 

RUNOMARATON  I

 

helteinen iltapäivä

runoilija lukee runojaan

katselen lehmusten latvoja

vaivun unenhorteeseen

sivistyneen kultturellisti

 

ihan soveliasta

kunhan ei kuorsaa

 

 

RUNOMARATON  II

Nuoret kauniit miehet

hiukset poninhännällä

ja vanhemmat,  karvaiset miehet,

löysä paita ja ehkä parta,

 

nätit nuoret naiset

tiukoissa kesäshortseissa

keski-ikäiset löysissä mekoissa, olkihattu päässä

riivatun piskit, nekin mahtuvat tänne

 

lehmusten alle ja viereen

kuuntelemaan runoja,

ja miettimään omiaan.

 

Kukkanen KUKKANEN

-  Tämän rimpsun voi lukea monella tavalla. Isoilla tai pienillä kirjaimilla,
isolla tai vienolla äänellä, tai  pienellä ISOLLA pienellä. Kokeile.

 

Emme  kiroile
kukkapurkkiin euro jos niin tapahtuu

kurkkupurkkiin
härpäke
hissi vieköön
sandaaalit

maksa.

hiivaleipäää

kiroilla emme voi
se rumaa on

ja kukkapurkkimme pohjaton

 

Pimeässä

(12/2013)

 

Kirjoitan pimeässä    

raskaita runoja  

tummia

iloa ei näkyvissä

tarvon suossa
enkä ymmärrä 
mitään mistään

en ymmärrä
edes itkeä  

viihdyn tummassa pilvessä
kuin karhu talvipesässään
haisevassa
turvallisessa pimeässään 
liian kauan paikoillaan
enkä halua sieltä pois

kurotan  kumupilven yli  
mutta vaivalloista

valun pehmeästi
takaisin pimeääni

tahmean tyytyväisenä

Uimassa

(2013-01/2014)

 

Olet lokki

olet salakka

olet pienokainen ensiuinnillaan

vanha eläjä tuhannennellaan

mies täynnä olutta

tai liköörissä marinoitu rouva

nuori nainen hajuvesipilvessä

lapsi ja koira

 

Olet kaikki

vedessä samaa

samassa vedessä

samanarvoisena.

 

Kun nouset vedestä,

muuttuuko tilanne?

 

Salaisuus

 

Puhun tökstöks-englatia

parsitut villasukat


lakerikengissä

eikä kukaan tiedä


mutta itse kyllä muistan



 

Lauantai

Lauantai-ilta
kuten aina

lekottelen sohvalla
mies  nojatuolissaan pääni vieressä
kuten aina

saunasta jo monta tuntia
ja telkkarissa lauantaidekkari

mies ojentaa yhtäkkiä kätensä
silittää sohvan kaiteella retkottavan käsivarteni sisäsyrjää
ja tuumaa

onpa sileä

silittää uudestaan
kuin tunnustellen

ja jatkaa

vanha krokotiili !

ja noin sileä iho

vielä

hmm…kaipa se on rakkautta

realismia
arkipäivän rakkaustodellisuutta

Äiti-Vesijärvi *

En voi hengittää!
Silkkinen kirkas vesi
raikas ja puhdas
voisin olla

pelasta minut!

minussa on  terveitä osia
viileitä vesiä
kalojen kotina
suloisia poukamia
kirkkaita selkiä

pelasta

omaksi onneksesi
ja minun

aloita pienistä teoista
teet suuria 

 ***
Runo luettuna, esitti Joel Timofejeff  ´(klikkaa linkistä)
Videoon

Jazzia

(12/2013)

Kuulaan kepeää jazzia

nuoret taitavat ihmiset

luovat soittaessaan


kuulas puro, omenapuu, keväinen luonto

laulu helisee

tunnelma tarttuu

kevätpuro

kevääntulo

talven sydämelle

toivat nuoret taiturit

kunnes väsyivät

tavallisiksi nuoriksi

keikka ohi

lähtivät pois

kepeys jäi tilaan

syrjäytti pimeän          

ovien ulkopuolelle     


 

Rakkaus on peruna ja ruskea kastike

                                                                                      
(2012)

Nostin perunat maasta

pesin ne ja keitin

isossa kattilassa

tein makkarakastiketta

äidin ohjeiden mukaan

hiukan kokkareista mutta hyvää


katoin pöydän

isä ja äiti kehuivat

jo iso tyttö, niin reipas!

kasvoin metrin!

sitten läksin verannan alle leikkimään

lapsi vielä

Kuningas *

 (syksy 2013)

 

Missä lienee sataman vanha naakka

kuningas

joka tarkasteli  aluettaan lampun nokasta

arvokkaasti ja rauhallisesti

hallitsi aluettaan

kaitsi alamaisiaan

varoitti, ja kasvatti

antoi neuvojaan

 

Jotain se tahtoi sanoa,

sanoikin

mutta emme ymmärtäneet

meillä ei ollut yhteistä kieltä.

***
Runo luettuna; esitti
Joel Timofejeff (klikkaa linkistä):

 video

 

Saman lipun alla

(12/2013) 

Siltojen alusten miesten itsenäisyys

naapurin rouvan itsenäisyys

lapsen itsenäisyys

vanhan omaisen itsenäisyys

siniristilippumme!

minun itsenäisyyteni

sinun

meidän heidän

teidän

?

 

..sinun  puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin!

samalla viivalla

saman arvoisina?

 

siniristilippumme!



 

Samettivelliä *

_(08/2013) 

Vanhalle rouvalle samettivelliä
velli seisoo hellan reunalla
odottamassa
lämpinämä ja pehmeänä

vispaa reippaasti!
nyt tehdään samettivelliä

taas tehdään samettivelliä
niin kuin ennen piika teki
vatkasi tarmokkaasti,
laittoi keittokulhoon lieden reunalle
odottamaan tarjoilua

velli tuoksui odotusta ja hellää aamuhetkeä
sunnuntai-aamua
ja auringon paistetta

nyt tehdään samettivelliä

aina
lieden reunalla odottaa alumiinikattila
samettivelliä

tuoksu tuo mieleen lapsuuden,
hyvät hetket,ruokasalin,
pyhäaamun rauhan

keitetään samettivelliä
vanha rouva sanoo päättäväisesti

keitetään samettivelliä
annetaan muistojen tulla.


***runo luettuna, Joel Timofejeff
(klikkaa linkistä)

videoon tästä

Muistan

Sitä taloa jossa asuin, ei enää ole
tie, jota kuljin, on nyt eriniminen

jalanjälkeni eivät näy hangessa
niitä ei ole
sitä ei ole

muistaako kukaan
muistanko itsekään
ja onko sillä väliä

ikuista elämää
ei muistamisen kautta saa
sitä ei ole

mutta emme voi tietää

kukaties?

Haapa

PYHÄ HAAPA I

Pyhä haapa

viileän harmaa runko ja oksat

liikkumaton hahmo pakkasessa

matalan hangen keskellä

oksat huojuvat jäykkänä

kevyessä talvituulessa

pakkasessa

PYHÄ HAAPA II

Kesällä hengitän

vihreät lehteni iloisessa kesätuulessa

soittavat

havisevat toisiaan vasten

linnut istahtavat hetkeksi oksilleni

pesää ne eivät tähän tee

en ole antanut lupaa

olen pyhä ja omassa rauhassani

puhun hänelle joka osaa kuunnella

hänelle,  jolle suon sen kunnian.

Palattiin mustikasta

 (Vuoden 2013 satoa)

Iloinen saalistajajoukko

matkalla kotiinpäin

saappaat lopsottaen

huivit vinossa hikisissä päissä

naureskellen ja jutellen

täydet korit ja loppueväät käsissä heiluen

yltyvässä vesisateessa

isä sanoi

tytöt senkun kaunistuvat  kesäsateessa


aurinko paistoi,
vaikkei paistanutkaan

                                        

Kävelyllä

KÄVELYLLÄ

(v.2013)

Isot naiset kävelevät ohitsemme

selät ojennuksessa

lanteet läiskyen

rinnat kevyesti ponnahdellen  puseron alla

kuin rotutammat

seuraan syrjäsilmällä

naisten menoa

ja toisella  miestäni

ja hänen katsettaan

huomaan

kevyesti ailahduksen suupielessä

ja miten silmä sattuu uljaisiin neitoihin

lanteen kaareen ja komeisiin takamuksiin

kävelyn tahdissa aaltoileviin rintoihin

hyvältä näyttää

taitaa tykätä naisista,  alan miehiä

eivät puhu vaan tekevät

kun ladyt ovat purjehtineet ohi, kysyn vaivihkaa

huomasitko nuo isot naiset

hän; joo, miten suoraryhtisesti kävelivät

komeat ryhdit!

…joo, kylläkyllä  …niinpä

tyytyväisenä tuumailen,

ei katseesi  varsinaisesti

heidän hartialinjoissaan  liikkunut

hyvä mies

ei puhu paskaa

jättää turhat sanomatta

tykkää naisista

hyvältä näyttää

minun kannaltani.

Pidänpä kiinni.

 

Ystävän kunniamerkit *

(12/2013)

Katsoin ystäväni poskea

naurunaamalla
hymyjuonteiden vieressä
ryppyjä

paljosta nauramisesta
juonteita
iloisia ryppyjä

 kuiva iho rypistyy
mehevän ja iloisenkin ihmisen iho

menettää kimmoisuuttaan
onneksi ei iloaan

iloryppyjä

kannat  kauniisti kunniamerkkejäsi
 hyvästä elämästä

lapsuudenystävä


**
runo luettuna, Joel Timofejeff (klikkaa linkistä)
video

Kotiinpäin *

(11/2013)

Kävelin  tihkusateessa
kello kuudentoista

marraskuun pimeässä

mietin tätä elämää

ja väistelin katuvalojen keiloja

mustissa kohdissa

musta tuntui pohjattomalta


 
astelin valokeilan läpi

ja tuntui pahalta

liian kirkkaalta

jäin kulkemaan pimeässä

valokeilojen liepeillä

huppu silmillä

hartiat kovina

reppu selässä

turvana ostosten  paino

joku syy kävellä tässä

kotiinpäin kuitenkin

iltapäivän pimeässä

*****
Runo luettuna ja valokuvien kera,
esitti Joel Timofejeff (klikkaa linkistä)

video

Pimeää vastaan

Torjun valon säteellä pimeää

taistelen tonttu-ukoilla

sitä vastaan

kynttilöillä

kovalla äänellä

pimeää vastaan

 

kun se väistyy

juhlin

on ilon aihetta