maanantai 22. syyskuuta 2014

Syksyisiä ajatuksia

 

  Jos kesäkukat eivät kuki enää, eivätko ne enää koskaan  kuki?
Kun aurinkoa ei näy, onko se ikuisesti  poissa?

  Jos sataa syksyistä synkkyyttä, sataako aina?  

 
      Eikö sataminen lopu koskaan?

         
            
Jos kukaan ei tiedä, että olen tässä – olenko tässä?

        
           
  Jos kukaan ei tiedä, olenko olemassa – olenko olemassa?



           Jos mielen valtaa synkkyys, onko se loputon?
    
       
Itkenkö lopun ikääni?


Päättyykö mikään, jatkuuko aina?


                     Kun


    Sade loppuu.
    
       
Kukat kukkivat aikanaan.


          Olen tässä, ja aurinko on.

       Jos ei nyt, niin huomenna.
 
            
                     Jaksan odottaa.



******

Pyysin palautetta, ja sain.  Innoissani siitä.
Kokeillaanpa näin , sama tiivistettynä:

SYKSYTUSKAA  JA HARMAA USVA


SYKSYTUSKAA


  Jos kesäkukat eivät kuki enää, eivätkö  ne enää koskaan  kuki?
Kun aurinkoa ei näy, onko se ikuisesti  poissa?

Jos sataa syksyistä synkkyyttä, sataako aina? 
     Eikö sataminen lopu koskaan?

            Jos kukaan ei tiedä, että olen tässä – olenko tässä?
                Jos kukaan ei tiedä, olenko olemassa – olenko olemassa?

             Jos mielen valtaa synkkyys, onko se loputon?
      Itkenkö lopun ikääni?

Päättyykö mikään, jatkuuko aina?


HARMAA USVA


Kun  
       Sade loppuu.
                Kukat kukkivat aikanaan.

     Olen tässä, ja aurinko on.
Jos ei nyt, niin huomenna.
             Jaksan odottaa.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Vanha?


Olin hyvin vanha

vanhempi kuin vanha
loppu ja lopussa
ikäkulu kapistus


muutaman kuukauden ajan

ryppyisempi kuin kukaan ikinä
roikkuva  pullottava
huonotukkainen

puoliso inhosi
ystävät jättivät
sukulaiset unohtivat

kukaan ei ymmärtänyt

vaatteet roikkuivat tai kiristivät
sairas vanha


katsoin sitten netistä Ruisrockia
ja sain itseni takaisin

 
go baby go  rulaa ja rokkaa

 
vanhojen vanha, sairain kaikista
sielu sama ja elävä

 
unohtui vaan tässä välillä

 

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Kuuro


Aamu                                                         

epäystävällisessä seurassa

 

aurinko sisälläni

menee piiloon  

 

viisas sydämeni on hiljaa

ja odottaa

että   epäystävällisyyden kuuro

menee  ohitse

 

aurinko  tulee sitten esiin

ja rohkea  sydämeni

korjaa vahingot

 

lääkitsee kaikkien haavat

puhaltaa pipin pois